Hirvenmetsästyksestä kaurisjahtiin
Alkuvuosina hirvenkaatolupia oli saatu kahdesta kolmeen lupaa syksyssä aina 1970-luvun alkupuolelle asti. Vasta silloin hirvikanta alkoi kasvaa koko maassa ja hirvenkaatolupien huippu osui vuoden 1979 syksyyn, jolloin Virttaalla oli 15 aikuisen ja 12 vasan kaatolupaa.
Virttaalla siis metsästettiin alkuun hirveä ja myös jonkin verran pienriistaa. Aika kuitenkin kului ja lopulta uusi riistaeläin, valkohäntäpeura, kotiutui myös Virttaan metsiin. Vuonna 1968 peurakanta oli sen verran hyvä, että seura sai kaksi peuran kaatolupaa käyttöönsä. Virttaan ensimmäisen peuran kaatoi Eemil Korjonen 16.11.1968. Kaadettu eläin oli urosvasa.
Hiljalleen peurakanta vahvistui ja vuonna 2004 seuralla oli kaatolupia 80 kappaletta. Koska aikuisen peuran luvalla saa ampua kaksi vasaa, muodostui kaatomäärä seuraavaksi: 22 urosta, 22 naarasta, 40 urosvasaa ja 30 naarasvasaa eli yhteensä 114 peuraa.
Vuonna 2019 Kaatolupia myönnettiin 150 kappaletta, jolla saatiin saaliiksi: 37 Urosta, 40 naarasta, 44 urosvasaa ja 33 naarasvasaa eli yhteensä 154 peuraa.
Metsäkauriin paluu
1990-luvulla alkoi Virttaalle ilmestyä pieniä sorkkaeläimen jälkiä, jotka olivat liian pieniä peuran jättämiksi. Metsäkauris oli palannut alueelle. Ensimmäisen kauriin, 6-piikkisen pukin, ampui Jarmo Huhtanen. Kauris kaadettiin 8.6.2003 klo 00.30 Reinosen pellolle (entinen Kurjen pelto).
