Metsästysseura Virttaan Erä-Veikot Ry:n historiaa
Vuonna 1954 virisi Virttaalla keskustelu metsästysseuran perustamisesta. Toimeen tartuttiin ja seuran perustava kokous pidettiin 26.11.1954 klo 20 Osuuskassan toimistossa. Paikalla olivat Emil Korjonen, Juho Alhainen, Lauri Kiviranta, Veini Kiviranta, Tauno Vartia, Osmo Mattila, Eero Kuosa, Juho Vavuli, Jouko Mäkinen, Armas Mäkinen, Tuulo Alhainen, Huugo Mäenpää, Teudor Mäentausta, Matti Kiviranta ja Mikko Kiviranta.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Juho Alhainen, sihteeriksi Eemil Korjonen sekä jäseniksi Armas Mäkinen, Tauno Vartia, Lauri Kiviranta ja Osmo Mattila. Useiden nimiehdotusten joukosta seuran nimeksi valittiin Juho Vavulin ehdottama Virttaan Erä-Veikot.
Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 21.1.1955 ja nimen Virttaan Erä-Veikot perään lisättiin kirjaimet ry. Yhdistyksen rekisterinumeroksi tuli 66500.
Ensimmäiset toimintavuodet
Seuran ensimmäinen vuosikokous pidettiin Osuuskassalla 20.3.1955. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Juho Alhainen ja sihteeriksi Eemil Korjonen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana seuraan liittyi 33 jäsentä. Vuonna 1960 jäseniä oli 40 ja vuonna 1965 jäsenmäärä oli jo 59.
Ensimmäiset hirvenkaatoluvat, kaksi kappaletta, saatiin samana vuonna seuran käyttöön. Ennen hirvijahdin alkua päätettiin raivata ampumarata ampumakuntoon aseiden kohdistamista varten. Ampumarata oli vanha suojeluskunnan rata ja se sijaitsee Tauno Vartian mailla Virttaankankaalla. Hirvimiesten kokouksessa 1.11.1955 todettiin molempien hirvenkaatolupien tulleen käytetyksi. Ensimmäisen hirven, kolmevuotiaan uroksen, 159 kg, kaatoi Väinö Sutki. Toisen, viisivuotiaan uroksen, 216 kg, kaatoivat yhdessä Juho Alhainen ja Veini Kiviranta. Seura myös teki aktiivista työtä metsästysalueiden lisäämiseksi ja solmi maanomistajien kanssa tarvittavan määrän sopimuksia. Näin haluttiin varmistaa metsästystoiminta myös jatkossa. Seuralla on ollut 60-luvulta lähtien käytössään metsästykseen vuokrattuja alueita yhteensä noin 6500 hehtaaria.
Ampumarataa anottiin seuran käyttöön lääninhallitukselta ja myönteinen päätös saatiin 12.10.1957. Radalla voitiin ampua vain paikallaan olevaan maaliin mutta keväällä 1960 rata kunnostettiin siten, että siellä oli mahdollisuus ampua myös liikkuvaa hirvikuviota. Vuonna 1962 järjestettiin seuran ensimmäiset ampumakilpailut radalla. Seuralle ostettiin myös savikiekonheitin.
Ylimääräisessä kokouksessa 19.9.1962 seura päätti liittyä Alastaron riistanhoitoyhdistykseen. Sitä ennen seura oli kuulunut Loimaan seudun rhy:een.
Majan ja lahtivajan valmistuminen
Keskustelu metsästysmajan rakentamisesta heräsi 70-luvun alkupuolella. Erilaisia vaihtoehtoja oli neljä: yhteinen maja yhteismetsän kanssa, yhteinen maja Porin Prikaatin kanssa, Ilolan ostaminen metsästysmajaksi tai yhteisen majan hankinta KML-Tapion kanssa. Helmikuussa 1978 perustettiin majatoimikunta, jonka tehtäväksi tuli tontin hankkiminen. Kalevi Kaumalta vuokrattiin noin yhden hehtaarin tontti ampumaradan vierestä kevättalvella. Maaliskuussa sahattiin talkoilla maanomistajan lahjoittamia tukkeja rakennustarvikkeiksi. Kesällä -79 alkoi varsinainen rakennusprojekti.
Majaa rakennettiin varojen mukaan. Kun vuosina -79 ja -80 oli runsaasti hirvilupia, voitiin hirviä myydä. Näin pystyttiin maja rakentamaan valmiiksi. Ensimmäinen kokous majalla pidettiin elokuussa 1981. Syyskesällä -86 seura osti Kalevi Kaumalta 26 hehtaarin tontin. Näin maja saatiin seuran omille maille. Nimeksi tuli Erä-Veikkola.
Erä-Veikkojen toiminnan jatkuessa vilkkaana alettiin keskustella lahtivajan rakentamisesta. Maaliskuussa 2002 vuosikokous päätti asiasta ja lahtivaja oli valmis jo samana vuonna ennen hirvijahdin alkua lokakuussa. Lahtivaja on nykyaikainen tila, josta löytyy asianmukaiset teurastustilat sähkötaljoineen, kylmähuone sekä nahkavarasto, jonne hirven- ja peurannahat voidaan varastoida jahtikauden ajaksi. Tiloja voidaan käyttää myös hätäteurastuksiin.
Vuonna 2008 majan viereen rakennettiin kota, jota käytetään paljon etenkin hirvenmetsästyksen aikana.
